Uutiset

11.12.2019Kolme uutta Munkasta maailmalle -stipendiaattiaLue lisää »11.12.2019Ilkka Helenius on Vuoden munkkalainen 2020Lue lisää »5.11.2019Abi-huppareita kaivataan!Lue lisää »4.11.2019Alumni-lehti nro 23 on ilmestynytLue lisää »23.11.2018Vuoden munkkalainen 2019 on Aki HolopainenLue lisää »

Uusimmat blogikirjoitukset

Satunnaiset kuvat

r_000061_6__1_61_img71375
r_000062_6__1_62_img71377

Uusimmat kuvat

2020_ilkka_helenius
abimunkit_ja_selfiet
rehtori_holopainen
senioripuheenjohtaja_ak
myk_ja_vapaaheitto_syyspaiva

Munkalle koulusolmio ja -huivi ensimmäisenä Suomessa

05.05.2017

Munkalle oma koulusolmio ja –huivi ensimmäisenä Suomessa                           

Munkkiniemen yhteiskoululle ja koulun alumneille, eli senioreille on suunniteltu oma koulusolmio ja –huivi. Munkka on tietojemme mukaan ensimmäinen koulu, joka aloittaa tämän kunniallisen perinteen. Koulun väreihin ja tyyliin solmiot, taskuliinat ja huivit on suunnitellut Tua Backman Bretelle Oy:stä. Solmiot ja taskuliinat ovat Italiassa käsintehtyjä kudottuja silkkituotteita. Huivit ovat laadukasta puuvillasilkkiä. Lopputulos on todella tyylikäs, arvoisensa Suomen ensimmäiselle koulun klubituotteistolle ja kunniaksi munkkalaisuudelle.

Tarkemmat tiedot tuotteista ja tilausohjeet löydät täältä.

 

Solmion historiaa

On olemassa useampi uskomus solmion syntyperästä. Solmion edeltäjänä yleensä mainitaan Trajanukselle Roomassa 200-luvulla jälkeen Kristuksen pystytetty muistopylväs, sillä se kuvaa roomalaisen sotilaan käyttävän kangaspalaa kaulassaan. Luultavasti sitä käytettiin tuolloin sekä suojana kylmältä että nenäliinana. Vuonna 1947 Kiinassa tehty löytö taas siirsi solmion alkuperän kenties itään. Tuolloin nimittäin kaivettiin esiin 7500 terrakottasotilasta, joiden valmistaminen ajoitettiin noin vuoteen 300eKr. Jokaisella näistä kivisotilaista oli kaulassaan liina.

Modernin solmion ajatellaan olevan lähtöisin Ranskasta. Kyseessä ei kuitenkaan ole ranskalainen keksintö, vaan kroatialaisten sotilaiden tiedetään käyttäneen koristeellisia huiveja jo 30-vuotisen sodan aikana. Sana kravatti, solmion edeltäjä, on peräisin ranskan sanasta la croate, jolla tarkoitetaan juuri kroatialaisten huiveja, joita käytettiin sotilaiden tunnistamista helpottamaan. Silkkiset kravatit oli varattu päällystölle, kun sotilaat puolestaan saivat tyytyä yksinkertaisimmista materiaaleista tehtyihin kravatteihin.

Kravatit levisivät 1600-luvulla Ranskan kautta muualle Eurooppaan, jossa ne koristivat aatelismiehiä sekä varakkaita porvareita. Kroatialainen ratsastusliina oli suurinta muotia ranskalaisen barokin aikaan. 1700-luvulla mustat ja valkoiset suorakaiteen muotoiset kaulaliinat saivat nimityksen kravatti ja 1800-luvulla alkoivat kaikki muutkin muodot ja värit saada nimekseen kravatti. Vuosisadan edetessä kravatti alkoi kaventua sitä mukaa, kun sen päitä pidennettiin. Huivista tuli solmio.

Englantilaiset klubi- ja koulusolmiot ovat lähimmät edeltäjät tämän päivän solmioille. Tämä otettiin nopeasti käyttöön myös muissa maan klubeissa ja kouluissa. Ensimmäinen kuviollinen solmio on valmistettu suunnilleen vuonna 1900 Macclesfieldin kaupungissa Koillis-Englannissa. Vuonna 1920 Prince Edwardista tuli Ison-Britannian muodin esikuva. Hän piti rennosta pukeutumistyylistä pehmein kauluksin ja löysästi sidotuin solmioin. Solmion suosio kasvoi nopeasti ja nyt sitä alkoi käyttää kasvava englantilainen keskiluokka merkkinä menestyksestään sekä yhteiskuntaluokastaan.

Vuonna 1924 sai solmio sen nykyaikaisen ulkomuotonsa, kun Jesse Langsdorf New Yorkissa patentoi menetelmän, jolla valtaosa solmioista valmistetaan vielä tänä päivänäkin. Kansainvälistä solmiopäivää vietetään lokakuun 18. päivä useassa maassa ympäri maailman, mm. Kroatiassa, Irlannissa, Australiassa, Japanissa ja Italiassa. Suomea se ei ole vielä tavoittanut.

Koulu- ja klubisolmiot

Klubisolmioiden merkitys ja tunnelataus on ollut aivan erityinen. Ne liitetään eri klubien, joukko-osastojen ja yhteisöjen jäsenyyteen. Klubisolmiot ovat yhteisöön kuulumisen näkyviä tunnusmerkkejä, joita suurella ylpeydellä käytetään. Klubisolmiot tyypillisesti suunnitellaan yhteisön väreihin ja usein niihin liitetään myös jokin tunnus.

Koulusolmiot saivat alkunsa Englannissa, jossa Oxfordin yliopisto tilasi vuonna 1880 ensimmäiset klubisolmionsa, jotka olivat koulua käyvien ja etenkin koulun käyneiden symbolina erityiseen joukkoon kuulumisesta. Naisille klubi- ja koulusolmiota vastaa huivi, jonka kuviot ja värit on suunniteltu kuten solmioissakin istumaan yhteisön tunnuksiin. Joissakin kulttuureissa myös naiset käyttävät solmioita.  

 

Koulusolmiot ja –huivit nyt myynnissä                                

Alumniyhdistys on yhdessä koulun kanssa hankkinut solmioita, taskuliinoja ja huiveja myyntivarastoon. Näin on pystytty hyödyntämään määräalennukset ja tuotteille on saatu niiden laatuun nähden varsin edulliset hinnat. Hinnoissa ei ole mukana munkkahenkilisää, vaan ne myydään tasalukuihin pyöristetyin omakustannushinnoin.

Tarkemmat tiedot tuotteista ja tilausohjeista löydät täältä.

11.12.2019Kolme uutta Munkasta maailmalle -stipendiaattia
11.12.2019Ilkka Helenius on Vuoden munkkalainen 2020
05.11.2019Abi-huppareita kaivataan!
04.11.2019Alumni-lehti nro 23 on ilmestynyt
23.11.2018Vuoden munkkalainen 2019 on Aki Holopainen
15.11.2018Uusia Munkasta maailmalle -stipendiaatteja
15.11.2018Alumnipäivän antia ti 13.11.
07.11.2018KUTSU: ONNEN PÄIVÄT -musikaali 13.11. klo 18
08.10.2018Iltajuhlaliput loppu, kysy peruutuspaikkoja
17.09.2018Kuukauden kuva "historiaa"-palstalla

Siirry arkistoon »