Liity postituslistalle

Uutiset

17.11.2017Antero Vartia Vuoden munkkalaiseksiLue lisää »6.11.2017Alumnipäivä koululla to 16.11.Lue lisää »5.5.2017Munkalle koulusolmio ja -huivi ensimmäisenä SuomessaLue lisää »5.5.2017Uusi Alumni lehti - Senioriviesti Nro 22 on ilmestynytLue lisää »17.4.2017Koulun 80-vuotisjuhlat la 17.11.2018Lue lisää »

Uusimmat blogikirjoitukset

Satunnaiset kuvat

dsc_1900
dsc_1901

Uusimmat kuvat

myk-logo_vanha_munkki
uusi_logo_2016
rasmus_parkkonen
munkasta_maailmalle_-stipendiaatit_2016-17_iiris_kalliokoski_ja_meri_hilden
elias_kaijasilta_stipendin_luovutus_12_2016

Munkkiniemen kansakoulu oli useiden reitti yhteiskouluun


Yhteiskouluun tultiin ennen peruskouluaikaa (syksy 1977) hyvin yleisesti Munkkiniemen kansakoulun kautta. Kansakoulu aloitti Laajalahdentiellä vuonna 1939, mitä ennen toimi Lehtisaarentiellä (nyk. Nuottapolku) vuodesta 1932 alkaen. Edellisenä vuonna perustettu yhteiskoulu aloitti Lehtisaarentien rakennuksessa kansakoulun siirryttyä sieltä pois. Koulut liittyvät siten sekä rakennus- että oppilashistoriamielessä toisiinsa.

Helsingin kaupunginmuseon kuva kansakoulusta vuodelta 1960. Kuvan on ottanut Constantin Grünberg. 

Munkkiniemen kansakoulun luokkakuvia 1938-1977

Koulumme seniori Pertti Honkala on enemmänkin kuin harrastusmielessä viime vuosina kerännyt kansakoulun luokkakuvia. Pertin tarina tarkemmin edempänä. Nyt saadut kuvat on laitettu 'yksiin kansiin' kiinteänä osana yhteiskoulun oppilashistoriaa. Toivomme sinulta apua kuvien tuntemattomaksi jääneiden oppilaiden nimeämisessä. Toki toivomme myös lisäkuvia vielä puuttuvilta lukuvuosilta. 

Luokkakuvat nimiluetteloineen löydät tästä. Lisäksi tarjolla on tunnistamattomien luokkakuvien kokoelma, joiden julkistamisen tarkoituksena on kartuttaa kuvastoja ja nimitietoja. 

Löytyykö sinulta puuttuvia kuvia?

Löytyykö sinulta luokkakuvia kansakouluajalta ennen peruskoulua. Osallistu alueemme kouluhistorian keräämiseen lähettämällä skannattu kuva tai kuva lainaksi (ja palautusosoite). Kirjoita mukaan myös mitä ja ketä kuvasta muistat.

Lisätietoja

Yhdistyksen yhteyshenkilönä ja projektin koordinaattorina kansakoulukuviin liittyen toimii Päivi Wickström. Yhteystiedot löydät yhteystietosivulta. Pertti Honkalan tavoitat sähköpostilla phonkala(at)iki.fi.

1957-58

3.-4. luokka 1950-52

3.-4. luokka 1951-53

Pertti Honkala: Munkkiniemen kansakoulun luokkakuvasto

Kansakoulun historia

Kansakouluja alettiin perustaa Suomessa 1850-luvulla ja Helsingissä 1867[1]. Huopalahden kunta perusti Munkkiniemeen suomenkielisen alakansakoulun 1927[2] ja yläkansakoulun 1932, jotka toimivat vuokratiloissa siihen asti, kunnes Nuottapolun koulu valmistui 1933[3] (entinen Lehtisaarentien koulu) Stenius-yhtiön tarkoitukseen lahjoittamalle tontille. Koulut toimivat yhdessä ruotsinkielisen kansakoulun kanssa.

Suomenkielinen väestö alueella lisääntyi nopeasti ja se koulu kävi ahtaaksi. Laajalahdentien päähän valmistui uusi funkkistyylinen koulurakennus syyslukukaudeksi 1939 aivan nykyisen Turun moottoritien kupeeseen. Nuottapolun koulurakennus vapautui edellisenä vuonna perustetun  Munkkiniemen Yhteiskoulun tiloiksi vuoteen 1951 saakka.

Oppilasmäärän kasvaessa suurten ikäluokkien kouluuntulon vuoksi ja tilanahtaus tässäkin koulussa vuoroluvusta huolimatta pakotti sijoittamaan yksittäisiä luokkia Nuottapolun sivukouluun vuosina 1952-1971. Lehtisaaren sivukoulu aloitti MKK:n sivukouluna ns. parakkikoulussa 1971 ja jatkaa peruskouluna uudessa rakennuksessa edelleen.

Kuvaston synty 

Kuvaston synnytys alkoi siitä, kun 2000-luvulle tultaessa aloin ihmetellä oman alakoulun luokkakuvaani Munkkiniemen kansakoulun luokalta 1G, opettajana Laina Talvioja. Mietin tietysti olisiko joukossa  merkittäviä kansalaisia. Munkkiniemen yhteiskouluun siirtyneet tietysti tunnistin, vaikka vain yksi heistä, Tuula Tiippana myöhemmin Kivelä, kävi yhtä jalkaa keskikoulun ja pari luokkaa lukiotakin, kunnes jäin seiskaluokalle kehittymään. Osa oli tunnistamattomia, joskin tutun näköisiä. Tunnistuskierrosten jälkeen puuttui enää alle kymmenen ja heidän löytämisensä olikin sitten vaikeammassa puussa. Alakoulun rinnakkaisluokan nimitys 1G palautti muistiin senaikaisen oppilasmäärät, koulussa oli ns. vuoroluku eli puolet luokista kävi koulua aamupäivisin ja puolet iltapäivisin. Siispä rinnakkaisluokkalaisten tunnistaminen oli mahdotonta paitsi tietysti Munkkaan siirtyneet.

Luokat pysyivät kohtuullisen yhtenäisinä alakoulussa, jossa oli vain sekaluokkia. Yläkouluun tehtiin osittain poika- ja tyttöluokkia eli yhdistettiin kahden alakoululuokan pojat yhdeksi luokaksi samoin tytöt, mutta oli myös sekaluokkia. Sekaluokat jatkoivat alakoulun kokoonpanossa, mutta kaikilla luokilla oli aina poikkeuksia, tultiin muista kouluista tai lähdettiin toisiin kouluihin, esim. 3-luokalta monet siirtyivät yhdeksänluokkaiseen oppikouluun SYK:uun. Aikaisempina vuosina oli sinne siirrytty jo 2. luokan jälkeen. Itse jouduin täysin vieraaseen luokkaan yläkoulussa, kun äitini oli, ilmeisesti lastenhoidollisista syistä, saanut toiveensa läpi, että olisimme veljeni Timon kanssa samassa vuorossa ja se oli tietysti eri vuoro, johon luokkien uudelleenjakamisen perusteella olisin kuulunut. Näin saamani ylimääräiset luokkatoverit olivat hyvänä apuna tunnistuskierroksilla.

Etsintämenetelmistä

Kun kerran olin leikkiin ryhtynyt, niin päätin, että selvitän koko ikäluokan. Kahdeksan rinnakkaisluokkaa eli yli 250 oppilasta. Luokkakuvien keruussa oli jo vaikeuksia. Yhdestä yläkoulun luokasta, Rouhiainen, ei ollut otettu luokkakuvaa ollenkaan ja toinen yläkoulun luokkakuva vuodelta 1950, Akseli Ahos, on vielä löytymättä, mutta useampia todistajia on sille, että kuva otettiin, mm. Kimmo Kalela, Kaarle Nordenstreng ja Kari Jallinoja.

Soitto kaupunginarkistoon paljasti, että ikäluokan 1941 syntyneiden luokista ei ollut arkistoituna yhtään päiväkirjaa. Niistä olisi saanut helposti nimet, luokalle tulot ja poismuutot. Ainoana vaihtoehtona tarjottiin oppilaskortistoa, eräänlaista kortistomuodossa olevaa matrikkelia, jossa oppilaat ovat numeroituna kouluuntulojärjestyksessä. Se auttoi ripeästi alkuun, tarvitsi vain katsoa keitä opettajia kullakin oli ollut milläkin luokalla, tietoja oli kahden puolen kortteja.

Aukottomuuteen ei tälläkään menetelmällä päässyt, koska tähän kortistoon oli jäänyt vain niiden oppilaiden kortit, jotka olivat siirtyneet pois oppivelvollisuuskoulusta eli oppi- tai ammattikouluun. Niiden, jotka siirtyivät toiseen kansakouluun, veivät korttinsa mukanaan samoin kuin muista kouluista tulleet toivat omansa. Osittaisen avun tähänkin toi myöhemmin minulle esitelty hakemistokortisto, jossa olivat kaikkien jossain vaiheessa koulua käyneiden kortit, mutta niissä opettajatiedot eivät olleet täydellisiä. Niistä selvisi minne toiseen kansakouluun muuttaneet olivat menneet. Niitä jälkiä en kuitenkaan jaksanut seurata. Näistä korteista voitiin tarkistaa hämärien muistikuvien tarkennukseksi nimien oikeita muotoja ja poistaa täysin väärät henkilöt.
Tunnistuskierroksella jouduin turvautumaan verkossa olevan Eniro-puhelinluettelon lisäksi maksulliseen osoitepalveluun. Kuolleiden varmistamisessa oli Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimisto hyväksi avuksi.
 

Kuvaston laajeneminen

Yhteydenottojen seurauksena sain käsiini jonkun verran muiden ikäluokkien kuvia ja tunnistuksia. Aineisto ja erityisesti tehty työ, ei pelkästään oma vaan mukaan laskien myös apuna olleiden, alkoi tuntua sellaiselta, että jonnekin nämä kuvat on saatava talteen ja kaikkien nähtäväksi tunnistettavaksi ja tallennettavaksi, ettei tehty työ menisi hukkaan, ja että historia tallentuisi. Pitäjämäen kansakoulun vastaava kuvasto löytyy Pitäjämäen kansakoulu-sivuina Helsingin yliopiston kansalaismuisti-tietokannassa. Sieltä ei kuitenkaan luvattu ylläpitotukea tai edes kuvaston sijoittamista sinne. Tästä takaiskusta viisastuneena ymmärsin, että Munkkiniemen kansakouluhan on osa Munkkiniemen ja erityisesti Yhteiskoulun historiaa. Tulihan pääosa oppilaista juuri kansakoulusta naapurikorttelista.

Rehtorin, tuoreen kouluneuvoksen, Aki Holopaisen, senioriyhdistyksen puheenjohtajan Antti Kaihovaaran ja matrikkelitoimittajan Päivi Wickströmin myönteinen suhtautuminen kuvaston sijoittamiseen ja avun antamiseen ylläpidossa, sai minut uskomaan, että tästä syntyy munkkalaisia yhdistävä tekijä, koska siinä ovat mukana kokonaiset ikäluokat vuodesta 1936 aina peruskoulun alkamiseen vuoteen 1977. Eikä pelkästään munkkalaisia vaan myös ympäröivistä kaupunginosista, Meilahti, Taka-Töölö, Etelä-Haaga jne. tulevia oppilaita. Kuvaston tulisi kattaa siis n. 30 vuosikertaa ja Nuottapolun vanhasta koulusta nyt jo toisen saneerauskerran läpikäyneeseen Munkan kansikseen vuoteen 1977, jolloin kansakoulu Helsingissä loppui ja peruskoulu alkoi.

Jatko

Luokkakuvat nimiluetteloineen ovat nähtävissä kuva-arkistossa, jonne pääsee suoraan tästä. Lisäksi tarjolla on tunnistamattomien luokkakuvien kokoelma ja julkistamisen tarkoituksena on kartuttaa kuvastoja ja nimitietoja. Niitä pyydetään lähettämään allaolevia yhteystietoja hyödyntäen.  


 Pertti Honkala

 Munkkiniemen kansakoulussa 1948-52

 Munkkiniemen yhteiskoulussa 1952-61



[1]    Helsingin kansakoulun historia, Somerkivi Urho

[2]    Munkasta maailmalle, Salminen Jari

[3]    Antti Ainamon haastattelu