Alumnipäivän antia ti 13.11.

Alumnipäivää vietettiin koululla tiistaina 13.11.2018

Alumniyhdistys järjestää yhdessä koulun kanssa vuosittain Alumnipäivän, jolloin alumnit pitävät esityksiä koulun nykyisille oppilaille. Tänä vuonna esityksiä oli kaksi.

Ensin ysiluokille ja lukiolaisille esiintyi innoittavasti alumni Oona Kivelä. Oona toimii yrittäjänä ja on nelinkertainen tankotanssin maailmanmestari. Esitys oli mieleenpainuva ja erityisen hyvin suunnattu kuulijakunnalle. Se herätti yleisön kysymään lukuisia kysymyksiä esityksen jälkeen. Pääviesti oli, että olemalla rohkeasti oma itsesi, voit päättäväisyydellä saavuttaa ihan mitä tahansa. Oonan oma esimerkki todisti asian hyvin.

Toisena esittäjänä oli alumni Osmo Soininvaara ja aiheena Tekoälyn vaikutus työelämään. Osmo toimiin Työ- ja elinkeinoministeriön tekoälytyöryhmässä Työn tulevaisuus ja yhteiskunnalliset vaikutukset -jaoston puheenjohtajana.

Alla aiheeseen liittyvä ote Osmon blogista

McKinseyn Suomelle räätälöidyn raportin mukaan nykyisistä työtehtävistä katoaa vuoteen 2035 mennessä kokonaan 15 % ja noin kolmannes työtehtävistä muuttaa muotoaan. Nuo 15 prosenttia katoavat, vaikka tekoälyä ei otettaisi käyttöön Suomessa, koska muualle se kyllä otetaan käyttöön ja on otettukin jo.

Uutta työtä tulee tilalle, mutta uudet työtehtävät ovat voittopuolisesti vaativampia kuin menetetyt. En ole tästä töiden muuttumisesta vaativammiksi täysin varma, koska jotkut työt saattavat myös helpottua, mutta kai se on uskottava, kun minua viisaammat niin sanovat.

Osaamisvinouma siis pahenee entisestään – se että osaajista on pulaa ja huonosti koulutettujen on vaikea päästä töihin. Jos mitään ei tehdä, rakenteellinen työttömyys uhkaa nousta edelleen.

Paine palkkaeroihin kasvaa. Palkkaerojen vaihtoehtona on kasvava työttömyys, kun huono-osaisin työvoima hinnoitellaan ulos markkinoilta.

Sosiaalinen koheesio on uhattuna. Pohjoismaiden tilanne on kuitenkin paljon parempi tilanne kuin vaikkapa Yhdysvaltojen, jossa yhteiskunnan turvaverkko on paljon hatarampi.

Työmarkkinoiden toiminnan parantaminen

Meillä ei oikeastaan ole esittää mitään uutta. Uutta on vain se, että mikä olisi ollut hyvästä jo aiemminkin, muuttuu nyt välttämättömyydeksi.

Uudelleenkoulutus

McKinseyn raportin mukaan Suomessa pitää kouluttaa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa miljoona ihmistä uudestaan.

Ei ole mahdollista panna 45-vuotiasta uudestaan monivuotiseen ammattioppiin, eikä se ole tarpeenkaan, sillä eri alojen opinnoissa on paljon yhteisiä osia, joita ei tarvitse opetella uudestaan. Tarvitaan karsittuja muuntokoulutusopintoja, joissa opetetaan uudessa ammatissa tarvittavat tiedot ja taidot ja vain ne.

Tämä on jaostomme työssä kohonnut niin keskeiseen asemaan, että Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on liitetty joukkoihimme.

Parasta tietysti olisi oppia muuntuvia työtehtäviä työn ohessa. Tähän työnantajien kannustimet ovat heikentyneet työsuhteiden muuttuessa lyhyemmiksi. Rakennusala on hyvä esimerkki, mihin tämä voi johtaa. Alalla on akuutti työvoimapula samalla kun Uudellamaalla alan tekijöistä kahdeksan prosenttia nostaa työttömyyskorvausta. Työttömiä ei kuulemma kannata palkata, koska talo on valmis ennen kuin palkattu on oppinut työnsä.

Olen pyytänyt jaostossamme Lauri Ihalaista laatimaan tästä esityksen. Sain sen häneltä viikonloppuna.

Eroon työelämän jäykkyyksistä

Mitä jäykemmät työmarkkinat, sitä vaikeampi edessä oleva myllerrys on. Työmarkkinoiden jäykkyyksiä on karsittava, ja on siirryttävä kohden markkinaehtoisempia palkkoja. Tämä voi tarkoittaa myös joidenkin matalien palkkojen laskua edelleen. Työssäkäyviä köyhiä on tavalla tai toisella tuettava täydentävillä tulonsiirroilla. Se tulee halvemmaksi kuin työttömyys ja on muutenkin yhteiskuinnallisesti mukavampi vaihtoehto. Yhteiskuntapoliittisena insinöörityönnäytteenä tämä urakka on varsin haastava.

Meidän jaostomme ei ryhdy hahmottelemaan sosiaalipoliittisia uudistuksia, koska sitä varten on omat työryhmänsä, mutta tulemme varmaankin lähettämään sille kannustavia terveisiä.

Työnvälitykseen uutta puhtia

Tekoälystä on työmarkkinoille myös hyötyä, koska se parantaa työnvälitystä aivan uudelle tasolle. Suomessa solmitaan noin 500 000 työsuhdetta joka vuosi.

Tämä tapahtuu käsipelillä ja siten avuttoman tehottomasti. Jos tekoälyohjelman tiedossa olisi koko työvoima – tai vaikka vain vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuneet – ja kaikki potentiaaliset työpaikat, löytäisimme paljon paremmin oikean henkilön oikeaan työpaikkaan.

Olennaista ei ole vain löytää työtä työttömille vaan houkutella osaamisen karttuessa työssä olevia uralla eteenpäin kohden vaativampia tehtäviä, jolloin heidän aiemmat helpommat tehtävänsä jäävät niiden tavoiteltavaksi, joilla ei tarvittavaa kokemusta vielä ole. Tämä helpottaa osaamisvinoumaa sekä helpottamalla työttömien pääsyä töihin että tarjoamalla yrityksille osaavaa työvoimaa vaativampiin tehtäviin.

Terveydenhuollon mullistus

Pari viikkoa sitten Tekesin digijohtaja Pekka Sivonen arvioi Ylen Kova Talous-ohjelmassa, että terveydenhoito muuttuu seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin viimeisen 200 vuoden aikana.” (Yle.fi)

Vähän taidetaan tuntea terveydenhuollon historiaa huonosti, mutta kun tuosta karsii markkinahenkisen liioittelun, käteen jää, että terveydenhuolto voi potentiaalisesti mullistua valtavasti.

Tekoäly ilmestyy lääkärin pöydälle, mutta se tulee kaupallisina – ja siten ei täysin puolueettomina – sovelluksina myös asiakkaiden kännyköihin. Osa lääkärintyöstä – erityisesti sellainen, joka tehdään potilasta näkemättä – korvautuu tekoälyllä. Potilailla itsellään on erilaista kotimittaria ja kehon toimintaa mittaavia älyasusteita.

Tämä tekee mahdolliseksi organisoida terveydenhuolto kokonaan uudestaan.

Vaikkapa vain diabetes. Diabetespotilaat kutsutaan kahden vuoden välein tarkastukseen. Joidenkin kohdalla tämä on turhaa ja joidenkin taas pitäisi tulla paljon nopeammin. Potilailla on jo nyt kotimittarit. Jos niiden tieto välittyisi lääkärin tietokoneelle, olisi helppo seuloa ne, joiden on tultava heti ja ne, joilla kaikki näyttää olevan kunnossa. Säästyisi paljon rahaa ja voitettaisiin paljon terveyttä.

Lainsäädäntö säätelee tiukasti, mitä töitä mikin ammattiryhmä saa ja ei saa tehdä. Tulevaisuudessa nämä rajat ovat aivan väärässä paikassa. Kun kysyntä kasvaa, tässäkin olisi hyvä, jos jokaisen henkilöstöryhmän tehtäviä siirrettäisiin kohti vaativampia töitä ja jätettäisiin vähemmän vaativat lyhyemmän koulutuksen suorittaneille. Tekoälyn turvin sairaanhoitaja osaa tehdä paljon sellaista, jota vain lääkärit saavat nyt tehdä ja yleislääkärit paljon sellaista, mihin tarvitaan nyt erikoislääkäri. Jotta tekoälyn suomista mahdollisuuksista saadaan kaikki irti, on ammattiryhmien tehtävärajoja siirrettävä.

Minua onkin pyydetty kertomaan tästä sairaanhoitajille. Lääkäriliitosta ei kutsua ole tullut.

Entisessä elämässäni saamani kokemuksen perusteella ennustan, ettei näiden rajojen siirtäminen ole aivan helppoa.

Tulevaisuus yllättää varmasti

Vaikka meillä on käytettävissämme maailman paras tieto tekoälystä, uskallan ennustaa, että tulevaisuus yllättää kaikki. Auton ja sähkön vaikutusta ei kukaan osannut ennustaa.

Julkista keskustelua dominoi syvä pessimismi. Kuitenkin tekoäly synnyttää tuotteita ja toimintoja, jotka parantavat kuluttajan asemaa huomattavasti. Pääsääntöisesti elämä muuttuu siis paremmaksi, vaikka uhat dominoivat ajatteluamme.

Disruptiiviset keksinnöt tulevat tuhoamaan yrityksiä ja korvaamaan monia ammattiryhmiä, mutta emme tiedä mitä. Jos minä tietäisin, olisin varmaan vähän paremmin palkatuissa hommissa

Mika Lintilän tontista sanoisin, että tekoälyn aluepoliittiset vaikutukset ovat ristiriitaisia, mutta potentiaalisesti erittäin suuria.

Vaikutus kaupunkirakenteeseen voi yllättää. Robottitaksit mullistavat kaupunkiliikennettä, mutta vielä mullistavammiksi voivat osoittautua kevyet itse kulkevat tavaralähetit. Tähän asti kehitys on suosinut kaupunkien keskustoja, mutta lähiöiden ja esikaupunkialueiden toimivuus voi parantua olennaisesti.

Muutokset ovat suuria ja monelta osin yllättäviä. Siksi päätöksenteon on kehityttävä ketterämmäksi. Valtiovalta ei ole vastuussa liiketoiminnasta muuten kuin että regulaation pitäisi pysyä ajan tasalla ja tietysti sosiaaliset vaikutukset kaatuvat yhteiskunnan päälle.